Kannanotot

DemariryhmänIlmastopuheenvuoro Tuusulan kunnan valtuuston kokouksessa 3.4.2023/ Aarno Järvinen

Ilmasto-ohjelmatyön on jalkauduttava kaikkien kuntalaisten ja sidostyhmien toimiin, joihin on luotavaedellytykset - tehtävä päätöksiä, jotta yhteinen tavoite mahdollistuu. (toim. huomio)

"On erittäin hyvä, että ilmastotyössä on päästy alkuun. Ohjelmassa todetaan, että Tuusulan kuntaorganisaation kasvihuone-kaasupäästöt on laskettu vuoden 2021 tiedoilla ja laskelma on tehty tässä työssä ensimmäistä kertaa. Joten aivan alussa ollaan ja työtä on paljon edessä. Ja varmastikin asioita ja laskelmia joudutaan korjaamaan ja muuttamaan vielä moneen kertaan, ennen kuin ollaan asetetussa maalissa toivottavasti kuitenkin tavoitevuonna vuonna

Tämän Ilmasto-ohjelmapaperin rakenne ja toimenpiteet on linjattu perustuvan kuuteen pääryhmään: ilmastovastuu, energia, rakentaminen, liikenne, sopeutuminen sekä nielut. Ilmastovastuuseen sisältyvät esimerkiksi hankinnat, yritysyhteistyö, viestintä, ilmastokasvatus ja asukasyhteistyö. Lisäisin tähän myös edunvalvontatyön. Emme voi olla tyytyväisiä, vaikka kuntaorganisaatio puhtaasti omassa toiminnassaan pääsisi tavoitteisiin, jos ympärillä ei tapahdu samansuuntaista kehitystä. 

Näistä listatuista asioista on kuitenkin hyvä aloittaa. Ohjelman pitäisi luoda puitteet tavalle ajatella eli ohjelman pitäisi ohjata ajattelua ja toimintaa kaikessa kunnan omassa toiminnassa, mutta myös kunnan edunvalvonnassa sekä tietysti toiminnassa kuntalaisten kanssa. Tavoitteisiin ei päästä, elleivät kuntalaiset ole mukana niitä toteuttamassa ja ymmärrä niitä ja niiden merkitystä ja tunne tavoitteita tärkeiksi myös oman elämänsä ja toimintansa kannalta. Tuusulan kunnan tehtävänä on luoda ajattelumalli, joka on mukana kaikessa toiminnassa, niin kunnan sisällä kuin ulospäin asukkaisiin ja sidosryhmiin.

Mutta toisaalta emme saa jäädä jumiin pieniin yksityiskohtiin näkemättä vaikutusta kokonaisuuteen. Pitää ymmärtää mittaluokka ja keskittyä asioihin, jotka oikeasti vaikuttavat. Toisaalta kokonaisuus muodostuu aina yksityiskohdista ja yksityiskohdat ovat toki tärkeitä, mutta kokonaisuus ei saa hämärtyä niiden taakse.

Kunnan oman toiminnan osalta varmasti merkittävin alue on rakentaminen, sekä itse rakentaminen, että rakentamisen ohjaaminen kaavoituksella, tonttipolitiikalla ja rakentamismääräyksillä ja tietysti kunnan oma rakentamistoiminta. Siinäkin on nähtävä kokonaisuus – toisaalta uuden rakentaminen ja toisaalta vanhan säilyttäminen ja kunnossapito. Terveiden, iäkkäidenkin rakennusten säilyttäminen on ilmastotavoitteiden kannalta useimmiten järkevänpää kuin niiden suinpäin purkaminen ja uuden rakentaminen tilalle.

Toinen tärkeä näkökohta on ilmaston lisäksi luontokadon pysäyttäminen. Siinäkään ei pistemäisesti yksittäisiin puihin kiinnittyminen vaan kokonaisuuksien näkeminen. Metsätase eli mikä on kokonaisuuden kannalta tärkeää säilyttää. Meillä on iso Metsäntutkimuslaitoksen alue. jos ajatellaan, missä voidaan metsää palauttaa, esim. Hyrylässä joenvarren alue.

Kolmas tärkeä kokonaisuus on liikenne. Kunnan omien liikennevälineiden merkitys ei ole kovin suuri, toki sekin tärkeä, Tässä tulee kuntalaisten ja joukkoliikenteen toimivuuden rooli keskeiseksi. Miten kunta voi edunvalvonnassaan vaikuttaa liikenteen päästöjen vähentämiseen. Yhtenä keinona on kaavoituksen ohella lähipalvelut. Kun palvelut ovat niin saavutettavia, että yksityisautoilua ei tarvita, vähenee luonnollisesti liikenteen tuoma hiilikuorma. Yhtenä esimerkkinä kunnan edunvalvonta Keusoten suuntaan, että sote-lähipalvelut säilyvät.

Tärkeä vaikuttamissuunta onkin painostus esim. Keusoteen, jolla ei liene minkäänlaista ilmasto-ohjelmaa. Toisaalta myös hyvien käytänteiden oppiminen muualta, esim. Keudalta, jossa tiettävästi ei ole ollut tarvetta esim. purkaa yhtään rakennusta 60 vuoteen, koska kiinteistöistä pidetään huolta.

Kunnan tulee keskittyä asioihin, jotka oikeasti vaikuttavat. Tällainen vaikuttava taho on sivistystoimi tuomalla nämä asiat lapsille ja nuorille osaksi normaalia toimintaa, mutta ei vain nuorille vaan kaikille kuntalaisille, eikä tässä pidä väheksyä meidän kahden kansalaisopistonkaan merkitystä.

Olemme joka tapauksessa isojen ja vaikuttavien asioiden äärellä, joiden mittaluokka ei varmasti tämän ensimmäisen ilmasto-ohjelmaversion pohjalta selviä. Toisaalta teknologia kehittyy ja tulevat tutkimustulokset tulevat muuttamaan nykyisiä käsityksiä ehkä merkittävästikin. Jokaisen kunnan ja kuntalaisen toimilla, pienilläkin on tässä asiassa merkitystä.

Maapallon ilmasto on muuttunut niin kauan kuin maapallo on ollut olemassa, mutta erityisesti viimeisten parinsadan vuoden aikana ihmisen vaikutus on ollut merkittävä muutoksen vauhdin lisääjä.  Ilmastonmuutoksen, luontokadon ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen taustalla on nykyisin pitkälle ihmisten ja yritysten toiminta, mutta samalla me niin ihmiset kuin yrityksetkin ja maailmantalous olemme täysin riippuvaisia luonnosta ja sen monimuotoisuudesta. Siksi Tuusulan kunnan ympäristöohjelmaankin kannattaa panostaa.

Toki Tuusula ei voi yksin maailmaa pelastaa, mutta jokainen pienikin teko on parempi kuin ei mitään tai välinpitämättömyys.  Siksi ei tänään paranneta koko maailmaa, vaan yritetään katsoa, mitä Tuusula voisi tehdä enemmän.

Lopuksi ihan pieni anekdootti luovan uudelleenkäytön eli kierrätyksen mahdollisuuksista. Olin eilen Jokelan Kotikirkolla Jokelan aluepappi Timo Huuhtasen ja diakoni Tarja Katajan eläkkeelle jääntijuhlassa Jokelan Kotikirkossa. Oikein mukava juhla.

Kuten varmaan tiedätte vuonna 1976 käyttöön vihitty Jokelan kirkko jouduttiin sisäilmaongelmien vuoksi purkamaan ja kirkko siirtyi 1950-luvun alussa tiilestä rakennettuun Jokelan Osuuskaupan taloon. Mitä tästä opimme. Hyvin rakennettu kestää sukupolvelta toiselle ja hyvin rakennetussa voidaan tehdä myös yllättäviäkin käyttötarkoituksen muutoksia. Aikuisten yökerhosta tehtiin lasten päiväkerho ja Valintatalon myymälästä kirkko ja seurakuntasali. Molemmat onnistuneita ratkaisuja. Kirkko on nyt konkreettisesti keskellä kylää."